Auto alle ja shoppailemaan

Posted on

Aamu valkeni helteisen kuumassa ja aurinkoisessa Orlandossa. Ulkona paahtava aurinko nostaa hetkessä
lämpötilan lähelle 30­astetta ja huoneen piti viileänä tehokas ilmastointi. Seuraavaksi oli vuorossa tutustua
hotellin tarjoamaan aamiaiseen, joka koostui perus­amerikkalaiseen tapaan munakokkelista, pekonista,
makkaroista ja itse paistettavista vohveleista. Juomina tarjottiin kahvia ja erilaisia mehuja. Hotellin
aamiaishuone oli pienehkö ja oli siinä ja siinä, että sinne mahtui itsekkin syömään. Oman haasteensa
aamiaistarvikkeiden tuonnissa pöytään toi ympärillä pyörineet ja juoksennelleet lapset.

Aamiaisen jälkeen päätimme tilata hotellilta Orlandon lentokentälle hotellin tarjoaman ilmaisen shuttlekyydin, jotta pääsisimme vuokraamaan autoa. Aamun uutislähetykset kaikuivat hotellin aulassa kyytiä odottaessa ja päivän aiheina olivat edellispäivänä matkaan lähetetty raketti ja Ted Kennedyn hautajaiset. Pihalla huoltomiehet huolsivat pihan palmuja katkomalla lehtiä ja antamalla niihin jonkin pinnoitteen sprayna.

Lentokentälle päästyämme suuntisimme hakemaan autoa Budget­autovuokraamosta ja päädyimme 10
dollarin hintaerolla pienimmän kovakattoisen ja avokattoisen vaihtoehdon välillä avokattoiseen Mitsubish
Eclipse Spyderiin. On enempi sääntö, kuin poikkeus, että aurinkoisessa osavaltiossa avokatto on oltava al
liikkumisvälineenä. Otimme samaan pakettiin tuiki tärkeän navigaattorin, jotta emme olisi heti eksyksissä
kentältä lähtiessä. Vuokraus tapahtui nopeasti ja otimme autoon vapaaehtoisina vakuutuksina vakuutukset
jotka korvaisivat kolmannen osapuolen vahingot ja pakollisena maksuna vuokraamo määritti alle 25­
vuotiaan kuljettajan lisän. Palautuspaikaksi sovimme Cape Canaveralin Budget­vuokraamon, josta saisim
ilmaisen shuttle­kyydityksen Port Canaveraliin. Auto löytyi viereisestä massiivisesta parkkihallista nopea
ja teimme vielä auton vauriotarkastukset kirjallisesti ja valokuvin, jotka auton avaimet antanut henkilö vie
vahvisti vuokrasopimukseen ihmetellen meidän omatoimisuutta vaurioiden merkitsimisen suhteen.

Suuntasimme cruisailemaan Orlandon kesäisille kaduille ja eksyimmekin hetkeksi annettuamme toisen
hotellin osoitteen navigaattoriin, tämän huomasimme vasta seistessämme väärän Best Westernin pihalla.
Liikenne oli erittäin sujuvaa, oikealle kääntyminen oli sallittua valojen palaessa punaisella osassa risteyksiä
ja liikennemerkit olivat erittäin informatiiviset sekä selkeät. Outona asiana suomalaiselle tulivat tietullit,
joissa osa oli miehittämättömiä ja osa miehitettyjä. Miehittämättömillä asemilla maksu hoidettiin heittämällä
kolikot automaattiin automaatin ilmoittaman hinnan mukaan tai ajamalla sähköisen e­tullin läpi, jossa auton
rekisterikilpi valokuvattiin ja laskutus tapahtuu jälkikäteen. USA:ssa kaikki vuokra­autot on varustettu
sähköisellä tietullausvalmiudella, jolloin sai ajaa e­tullien läpi ja laskutus tapahtuu autoa palauttaessa sekä
päivässä laskutusta tulee maksimissaan 10 dollaria. Tullin sisältävät tiet oli merkitty selkeästi
liikennemerkkeihin “toll” tekstillä ja hyvissä ajoin ennen tullia oli vielä varoitukset nopeuden laskusta.

Miehitetyillä asemilla pystyi maksamaan eri tavoin tai jälleen sai ajaa e­tullin läpi. Miehitetyt asemat
sijaitsivat isojen moottoriteiden varsilla ja kerran maksettuaan, ei tarvinnut pysähtyä uusilla asemilla samalla tieosuudella. Moottoritieltä ei kannattanut ajaa harhaan, koska paluusta joutui maksamaan tietullit uudelleen.

Meille sattui kolme vahinkoa tietulleissa ajettuamme ensimmäisen miehittämättömän tullin läpi, koska
meillä ei ollut kolikoita, toisessa tullissa ajoimme väärältä kaistalta sekä kolmannessa tullissa automaatti oli
epäkunnossa, eikä hyväksynyt 25 sentin maksua. Jokaisella portilla varoitettiin, että maksamattomat
ajoneuvot kuvataan ja sakkoa voi tulla noin 100 dollaria. Oikea menettely tässä tapauksessa olisi ajaa
lähimmälle maksuasemalle maksamaan ohitettu tietulli.

Kävimme kääntymässä hotellilla virkistäytymässä ja seuraavana suunnimme käymään The Florida Mall ­
ostoskeskuksessa, joka sijaitsi hotellistamme noin 5­6 km keskustaan päin. Ostoskeskus ja sen
pysäköintialueet olivat massiiviset. Ostoskeskus koostui useasta isosta ja pienestä liikkeestä, osa isoista
vastasi esim. Stockmannia tai Wiklundia sisällöltään. Kävimme ostoskeskuksessa syömässä ja hain itselleni Searsin myymälästä alennuksessa olleet shortsit, joiden kanssa en enää jäisi jumiin turvatarkastusten metallinpaljastimiin. Hinnoitteluissa oudolta tuntui, että hintalapun hintaan lisättiin vielä verot päälle, jolloin esim. 15 dollarin tuote saattoi verojen jälkeen maksaa 15,89 dollaria.

Ostoskeskuksessa bongasimme ison M&M’s karkkimaailman, jossa oli vähintään neljä isoa hallillista täynnä kaikenlaista M&M’s tavaraa aina petivaatteista pieneen sälään. Erikoisuutena yhdeltä seinältä sai itse pussittaa 22 eri värivaihtoehdosta karkkeja. Aikamme pyörittyämme tässä kaupassa, päädyimme ostamaan muutamat matkamuistot tästä karkin “pyhiinvaelluskohteesta”.

Illemmalla lähdimme ajelemaan jälleen Orlandon alueelle tutkimaan, mitä sieltä voisi löytyä. Kävimme
kääntymässä Titanic­museon ovella, mutta emme jaksaneet jäädä odottamaan tunniksi uuden opastetun
kierroksen alkamista. Päätimme suuntia seuraavaksi katsomaan
Disney World Resort ­aluetta, joka kylttien
perusteella oli massiivinen ja osittain ehkä hieman hankala hahmottaa, missä on esim. Disney Downtown tai muut tapahtumapaikat. Osa Disneyn alueen rakennuksista näkyi horisontissa tehtyämme kierroksen alueen kiertäneellä moottoritiellä.

Ilta pimeni nopeasti yöksi ja kilometrejä kertyi haluttuamme lähteä tutkimaan reittiä Cape Canaveraliin moottoritietä pitkin. Liikenne öisellä tiellä sujui hyvin ja tietullit maksoimme käteisellä rikottuamme seteleitä kolikoiksi hotellilla. Oman haasteensa toi alkava vesisade, jonka johdosta jouduimme pudottautumaan moottoritieltä saadaksemme katon kiinni ennen kovemman sateen alkua. Tästä virheliikkeestä me jouduimme maksamaan tietullia 25 ­senttiä palatessamme seuraavalta rampilta, mutta automaatti oli tällä rampilla jumissa ja jouduimme ajamaan punaista päin.

Matka Cape Canaveraliin kesti alle tunnin ja pysähdyimme paikanpäällä tankkaamaan ja syötyämme
mäkkärillä, oli taas aika siirtyä takaisin hotelliin kellon oltua lähemmäs puolta yötä. Yöllistä ajoa valaisivat
elosalamat taivaalla ja näimme horisontissa molempiin suuntiin mennessä
Kennedy Space Centerin
isoimman rakennuksen silhuetin ja valot. Hotellille päästyämme huomasi hyvin, että toisessa olkapäässä ja
kasvoissa oli punotusta kokopäiväisen autolla ilman kattoa ajelun seurauksena. Upea päivä oli taas
takanapäin ja oli aika siirtyä kylpemisen jälkeen nukkumaan.

Kuvia päivästä
(saat isomman kuvan klikkaamalla kuvaa)