Reissumiehet.fi – Matkalla maailmalla ja Suomessa

Loppulasku ja aamupala

Aamuyöstä hytin ovelle oli tuotu molempien loppulaskut, joka on hyvä aina tarkastaa ettei siinä ole virheitä. Meidän osalta huomasimme, että internet-yhteydestä oli laskutettu väärin ja siitä olisi pitänyt tulla hyvitystä 5 dollarin edestä käytettyämme gold-asiakkaiden kuponkeja. Kävimme selvittelemässä asiaa vastaanotossa, mutta lopulta ilmeisesti työntekijöiden kiireen vuoksi hyvitykset eivät koskaan kirjautuneet loppulaskuille heidän luvattua hoitaa homman.

Aamupalalla olo oli nuutunut ja väsynyt, edessä oisi vielä viimeisiä loppupakkauksia hytissä, siirtyminen pois hytistä ja jonottamista ulos laivasta. Onneksi sentään ruuhkien välttämiseksi matkustajille oli jaettu värikoodatut laukkutägit, joiden avulla yöllä hytin oven edestä otetut laukut siirrettään terminaaliin ja muutoin matkustajat lähtevät laivasta oman värin tullessa kohdalle. Inforuuduilta pystyi seuraamaan, koska oli oma aika lähdölle ja missä oli oma odotusalue, me odotimme pääruokasalissa lähtöä.

Lopulta koitti meidän laukkutägin värin aika poistua laivasta ja viimeistään tässä kohdassa haikeus iski sen kaiken upeuden jäädessä taakse. Laivasta lähtö vielä varmistettiin leimaamalla viimeisen kerran hyttikortin ja siirryimme terminaalirakennukseen. Terminaalissa oli erikseen tullin jonot USA:n matkustajille ja muiden maiden matkustajille turvatarkastusten takia. Laukut oli ryhmitelty väri- ja numerokoodein aulaan ja niiden kantoon terminaalin henkilökunta tarjosi apuaan ja kärryjä. Jono mateli hiljalleen eteenpäin ja lopulta tullin tarkastuspisteessä tarkastettiin maihintulokortin tiedot (mm. onko ruokaa, alkoholia tms. mukana) ja laukkuja ei tarvinnut avata.

Sähläystä autonvuokrauksessa

Olimme laukkuja kantaneelle henkilölle kertonut varanneemme auton lentokentän Hertzin pisteelle ja hän ohjasi meidät Hertzin bussiin, jonka ajattelimme vievän suoraan lentokentälle. Tämä bussiin hyppääminen kostautui ja bussi veikin meidät aivan sataman lähellä pienen hotellin yhteydessä olleeseen vuokrauspisteeseen, jossa olisi kuskin mukaan voinut ottaa auton samoilla varausehdoilla. Toisin kävi ja pitkällisen virkailijan tietokoneen naksuttelun jälkeen meille ei meinannut ensin löytyä sopivaa GPS:llä varustettua autoa ja lopulta saimme jälleen ison henkilöauton, joka oli tarpeisiimme nähden turhan iso. Olisi pitänyt vain hypätä taksiin ja ajaa sen kanssa jälleen takaisin Fort Lauderdalen lentokentälle.

Viimeinen hotelliyö ja Wallmartissa käynti

Ajelimme takaisin Miamiin ja viimeiseen hotelliin (Best Western Premier Miami International Airport Hotel & Suites), jossa olimme olleet jo matkan alussa pari päivää. Tuntui mukavalta päästä laukkukaaoksen kanssa hotelliin ja ottamaan vielä nokosia ennen viimeistä Wallmartissa käyntiä. Kaupassa kierrellessä katselimme taas mitä erikoisempia ruokatarvikkeita, mm. 2 kg pizzoja, jotka olivat kokonsa puolesta auton vanteen (16″) kokoisia. Pizzojen vieressä oli pullaosasto ja monen hyllyn kohdalla roikkui tarjouslappu verensokerimittarista. Iltapalaksi otimme mikrossa valmistettavia nachoja ja muuta purtavaa.

Hotellissa varmistelimme vielä tavaroiden siirroilla tasaisesti jokaiseen laukkuun, ettei aamulla lentokentällä tulisi yllätyksiä painorajoissa. Oli tosiaan hyvä ostos ostaa lähtiessä digitaalinen laukkuvaaka Clas Ohlsonilta, ilman sitä ei olisi tullut reissussa toimeen ennen lähtöä ja ennen kotimatkaa.

Valokuvia päivästä